BIM, kaiken teoria?

heinäkuu 17, 2019

Tässä tekstissä tietomalliasiantuntijamme Jari Kainuvaara pohtii infra-alan digitalisaatiota, BIMin merkistystä maailmalle ja sitä, mitä se ”BIM” oikeasti on.

Elämme murroksen aikaa. Perinteisen tekemisen rinnalle on tullut voimakas digitalisaatio, joka tuo mukanaan haasteita, uusia toimintatapoja, teknologioita, ohjelmistoja, uutta liiketoimintaa, digitaalista omaisuutta ja paljon paljon muuta. Miten digitalisaatio näkyy rakennetussa ympäristössä, vaikkapa maarakentamisessa? Fyysikot ovat kautta aikain pyrkineet etsimään kaiken teoriaa, jossa on ratkaisu kaikkiin fysiikan ilmiöihin, voisiko BIM olla rakennetussa ympäristössä saman teorian arvoinen tutkimusmatka? Voisiko BIM olla ratkaisu kaikkeen, ihan kaikkeen, teoriassa ja miksi ei myös käytännössä? Kaiken ymmärtäminen ja vakioidulla tavalla selittäminen olisi kova juttu. Miten me voitaisiin infra-alalla hyötyä kaiken olevan ja tulevan digitaalisen ”omaisuuden” kuvaamisesta vakioidulla tavalla?

bim

 

Mitä on BIM?

Googlen  mukaan BIM on mm. tiedonhallintaa, kolmiulotteista geometriatietoa, yhteistyötä, prosessi, ohjelmistoja, tekniikkaa, koneluettavuutta, tapa toimia ja sitärataa. Mutta mitä se BIM ihan oikeasti on? Totanoinniinkun yksinkertaisesti selitettynä, tai oikeastaan, mitä sillä tehdään? BIM ei ole ratkaisu kaikkeen tai oikeastaan semmoisenaan mihinkään. BIM on vain pieni siivu, yhteensovittava ja yhtenäistävä tapa hallita ja siirtää digitaalinen kaksonen. Ihan oikeasti, ei BIMillä voi tehdä kaikkea, mutta kaiken tekemisen voi sovittaa BIMiin.

Hieman pohjustusta. Rakennettu ympäristö koostuu kaupungeista, infrasta, rakennuksista, metsistä, puistoista, kaapeleista, viemäreistä, tietoliikenteestä, teistä, silloista ja niin poispäin. Käytännössä rakennettua ympäristöä on kaikki, mitä näemme kun katsomme ympärillemme, olemme sitten sisällä tai ulkona. Kaikkeen tähän liittyy tietoa, me ihmiset näemme asioita ja pystymme näkemämme perusteella tulkitsemaan mistä on kysymys. Esimerkiksi muistin ja näkökyvyn ansiosta pystymme luokittelemaan tietoa selkeästi, näemme kadun, joka on päällystetty asfaltilla, siinä on reunakiviä, kaistaviivoja, kaivon kansia, bussipysäkkejä, liikennemerkkejä ja heti näemme, onko vaikkapa päällysteen kunto hyvä, vai huono tai bussipysäkki ehjä. Näin me ymmärretään ja hallitaan tietoa, yksilöinä.

Kun hommaa katsotaan ryhmänä, me näemme, tulkitsemme ja määrittelemme asioita, jokainen omalla tavallamme. Kaikkien meidän tapa luokitella tietoa näkemämme perusteella on erilainen. Eli me puhumme samoista asioista, mutta emme samalla tavalla. Kuitenkin ymmärrämme useimmiten toisiamme, mutta aina ei kuitenkaan ole näin.

Kun hommaa katsotaan tietokoneen näkökulmasta, ei pelkkä kamera ja tallennustila vielä tuo ratkaisua, vaikka teknologia on periaatteessa sama kuin ihmisellä. Tähän tarvitaan lisäksi sopiva ohjelmistö, sääntöjä, rekisteri, tapa hallita tietoa, dokumentointi, arkistointi, elinkaaritiedonhallinta, tiedon käyttäjä, tiedon kerääjä/tallentaja, tiedon haltija ja ennen kaikkea, yhteinen kieli sekä tapa hallita tietoa.

Tässä vaiheessa BIM voisi astua kuvaan. BIM, building information model, suomeksi tietomalli, on tapa ymmärtää ja hallita rakennetun ympäristön geometria- ja ominaisuustietoa koneluettavassa muodossa. Tietomalli koostuu erilaisista aineistoista, jotka yhdessä muodostaa kokonaisuuden, joka palvelee kyseistä käyttötarkoitusta, hankevaihetta, aikanaan seuraavaa vaihetta tai jopa koko elinkaarta. Erilaisilla aineistoilla tarkoitan kolmiulotteisia tietomalli-tiedostoja, mutta myös dokumentteja, laatutietoa, piirustuksia, CAD-aineistoja, valokuvia jne. Eli BIM on oikeasti kaikki tieto digitaalisessa muodossa. BIM ei ole vain IFC tai Inframodel, BIM on myös ne muut aineistot, ihan kaikki ne muut aineistot.

Päätöksenteko, hiljainen tieto osapuolien pään sisältä, muistiinpanot, syyt, seuraukset perustelut, taustatiedot, kaikki se tieto, mitä hankkeessa tai prosessissa syntyy, pitäisi saada yksiselitteisesti ja yhteisellä kielellä koneluettavaksi ja älykkäästi talteen.

Helsinki-Vantaa lentokentän laajennuksessa BIMiä on hyödynnetty täysvaltaisesti hankkeen alusta lähtien.

Kun hommaa katsotaan elinkaaren näkökulmasta, on tärkeintä vakioida tietosisältö siten, että tapa nimetä geometriaa, ominaisuuksia, mutta myös kaikkea muuta tietoa ei vaihdu eri hankevaiheiden välillä vaan pysyy samana lähtötiedoista suunnittelun kautta rakentamiseen ja lopuksi kunnossapitoon. Tällä hetkellä tämä on suurin haaste, johtuen rakennetun ympäristön eri sektoreilla käytettyihin toimintatapoihin, nimikkeistöjärjestelmiin, termistöihin, tietojärjestelmiin, rekistereihin, ohjelmistoihin jne. Eli vähän kaikilla tahoilla on tapa käsitellä, prosesseja, dokumentaatiota, tietoa, geometriaa ja nimetä asioita erilailla, eri formaateissa, kuten ihmisillä. Tämä on se asia, joka estää elinkaaritiedonhallinnan ja BIMin laajamittaisen käyttöönoton.

Kun puhutaan BIMistä tai tietomalleista, keskitytään yleensä teknologiaan sekä kolmiulotteiseen aineistoon, sen tuomiin hyötyihin ja selkeyteen. Unohdetaan kuitenkin se tosiasia, että BIM ei ole pelkästään teknologiaa ja vain kiva kolmiulotteinen juttu, jonka osiin hiirellä klikkaamalla selviää joitain tietoja.

BIM on tapa esittää ja hallita tietoa. Se on perusta automaatiolle, uusille liiketoimintamalleille, teknologioille ja niin poispäin. Mutta BIM ei ole pelkästään teknologiaa, BIM on jonkun suorittama prosessi ja jos tähän sekoitetaan hieman LEANia sekä uusia tapoja toimia, saadaan BIMistä aidosti hyötyä. Toki tähän liittyy vielä osaaminen, lainsäädännöt ja muut pienet yksityiskohdat, mutta prosessi ja sen kehittäminen on se, mihin BIMin käyttöönotossa pitää ensin keskittyä. Kun tiedetään mitä halutaan, on loput helpompi määritellä ja ratkaista.

BIM, kaiken teoria?

Mulla on teoria, kaiken teoria ja siihen liittyy BIM.

BIMillä ei tarvitse ratkaista tai hallita kaikkea, mutta se digitaalinen puoli on BIMin vahvuuksia ja siihen kannattaa tutustua. Digitaalinen kopio tai Digital Twin, on termi, jota on paljon käytetty viimeaikoina. BIM on tässä tärkeässä roolissa ja oikeastaan ainoa vaihtoehto hallita rakennetun ympäristön digitaalinen kokonaisuus. Kun otetaan huomioon monet eri ohjelmistot, tiedonhallinnan prosessit, tekijöiden vaihtuvuus ja lukuisat toimijat alalla, pitäisi BIMmausta tehdä vakioidulla tavalla, vakioidulla tietosisällöllä ja avoimilla tiedonsiirtoformaateilla. Edellä mainituilla varmistetaan se, että geometrian ja tiedon esittäminen ja siirtäminen tekijältä toiselle, tapahtuu vakioidusti oikein ja päästään tilanteeseen, ettei eri vaiheiden välillä yhteensopivuusongelmista johtuen mallinneta ja tehdä samoja asioita uudestaan ja uudestaan. Tavoitteena on, että tieto on kaikille samanlaisessa muodossa yhteisen sanaston, vakioidun tiedonjäsentelyn ja -sisällön sekä hyväksi havaittujen toimintatapojen ansiosta sellaista, joka on hyödynnettävissä älykkäästi. Voidaan ehkä nostaa termi ATK tässä vaiheessa esille. Nykyään harvemmin käytetty, mutta juuri sopiva sana tähän hommaan. ATK = automaattinen tietojenkäsittely. Eiköhän automaatio ole se juttu, enemmän tai vähemmän, mitä tästä eteenpäin tullaan enemmän jalkauttamaan. BIM = ATK

 

Tässä hommassa, kuten kaiken teoriassa, voidaan ottaa mukaan myös erilaisia ulottuvuuksia; aikaulottuvuutta, eri tilaulottuvuuksia jne. Eli voidaan sitoa geometriaa ja tietoa esimerkiksi aikaan, paikkaan, tilaan, määriin, ja kustannuksiin. Eli digital twin on oikeasti muuta kuin pelkkä kaunis 3D-malli. Digitaltwin on kaiken hallintaa koneluettavassa muodossa. Geometria, tekniset ominaisuudet, tuotetieto, aikataulutus ja historiatieto, omistaja, päätöksenteko, kunnossapitohistoria, laatu, reaaliaikainen tilannetieto ja paljon muuta. Tietokonetta varten kaikesta hommaan liittyvästä täytyy olla selkokielinen data, joka sisältää kaiken sen, mitä me hallitsemme tällä hetkellä mm. näkemällä, muistamalla, dokumentoimalla, haistamalla, tuntemalla, tietämällä, arvaamalla, muistelemalla ja monilla muilla eri menetelmillä.

Mitä kaikkea digitaalinen kaksonen teidän mielestä tarkoittaa ja mitä kaikkea meidän tulee vakioida ja standardoida? Omasta mielestä vakioitavien ja yhteisesti sovittavien asioiden lista on pitkä ja käsittää, noh, kaiken.

Kun koko rakennetusta ympäristöstä saadaan vakioitu nimikkeistö, kaikki sitoutuvat tätä noudattamaan ja saamme vakioitua ja standardoitua tiedonsiirron tukemaan kaikkien eri vaiheiden tarpeita, ruvetaan olemaan jo kaiken teorian toteutumisen äärellä. Avoimet tiedonsiirtoformaatit, openBIM, vakioitu nimikkeistö, yhtenäinen toimintatapa ja vakioitu aineiston tarkkuus ja sisältö eri vaiheissa. Nämä ovat ne joita kokonaisvaltainen kehitys vaatii.

Eli nyt te äitylin pikku talttahampaat siellä ruudun toisella puolella. Lopettakaa se BIMin, yksilöiden, ohjelmistojen ja teknologian parjaaminen. Keskittykää siihen mitä teillä on nyt ja haluamaanne lopputuotetta. Miettikää rauhassa ohjelmistoja, mutta myös niitä käyttäjiä sekä toimintatapoja. Homma etenee, kun tiedetään mitä meillä on ja mikä on tavoitetila ja tätä kautta löydetään kehitykselle selkeä polku ja opitaan tekemään homma paremmin, nopeammin, tehokkaammin sekä laadukkaammin. Kyllä ne toimintatavat muotoutuvat ja sopivat työkalut löytyvät, kun homma etenee. Näitäkään ei tarvitse tehdä yksin, koska alalla on erinomaisia ohjeita ja vaatimuksia, kehitysprojekteja sekä organisaatioita ja  järjestöjä joissa näitä asioita on tehty ja ollaan tekemässä. Rohkeasti vaan heiltä kysymään apua!

Pienessä kuvassa tavoitetila on, että osataan surfata digitalisaation aalloilla ja ottaa omaan toimintaan käyttöön parhaat tavat, osaaminen ja teknologiat. Isossa kuvassa lopputuote on kaikilla osapuolilla yhtenäinen, selkeä sekä yhteensopiva ja ennen kaikkea avoimessa, vakioidussa muodossa. Ihan koko lopputuote.

 

Jari #BIMisti

Jaa artikkeli:

Katso myös:

Ota yhteyttä

Jari Kainuvaara

Jari Kainuvaara

BIM Specialist

jari.kainuvaara@novatron.fi

03 - 357 2658

  • Lomake tallentaa tietoja sivuston tietokantaan. Voit lukea kuinka käsittelemme tallennettuja tietoja tietosuojaselosteestamme.
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.