Tietomallien käyttö kuntien infrahankkeissa

16 huhtikuun, 2019

Keski-Euroopan isoissa kaupungeissa kuten Berliinissä, Hampurissa, Pariisissa, Brysselissä ja Rotterdamissa tuetaan kaupungin suunnittelua ja rakentamista ylläpitämällä tietomallia. Novatronin inframallinnuspäivillä Maaliskuussa kuultiin missä määrin Tampereella, Turussa ja Oulussa tukeudutaan tietomallipohjaiseen tuotantoon kaupunki-infraa rakennettaessa, kun ääneen pääsivät tietomallintamisen ammattilaiset kustakin kaupungista.

Oulussa uskotaan digitalisaatioon

Teknologiakaupunkina tunnetussa Oulussa on tehty pitkään päämäärätietoista työtä tietomallien käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Markku Mustonen toimii Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa tietomallintamisen kehittämistehtävissä. ”Oulussa tehtiin jo 2000-luvun alkupuolella tutkimushankkeita ”älykkään tietyömaan” ympärillä,” hän kertoo.

Ritaharjun keskuksen rakennustöissä vuosina 2009-2011 Oulun tekninen liikelaitos otti koneohjatun työmaan osaksi normaalia toimintaansa. Kehitystyö on edennyt pilottihankkeiden kautta työkoneiden koneohjauksesta tietomallipohjaiseen tuotantoon. ”Tällä hetkellä tietomallit ovat läsnä aina suunnitteluvaiheesta urakan luovutukseen asti”, Mustonen toteaa.

Oulussa käynnistetty Digimuutos 2020 on kolmivuotinen kehitysohjelma, joka keskittyy digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tarkoitus on saada uudet teknologiat ja toimintatavat käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. ”Digitalisaatio tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kaupunki haluaa olla tukemassa tätä muutosta”, Mustonen päättää

Tietomallit Oulussa ovat tällä hetkellä läsnä aina suunnitteluvaiheesta urakan luovutukseen asti. Kuvassa Oulun kaupungin Markku Mustonen.

Turussa edetään alkuvaikeuksien jälkeen kohti arkipäiväistä rakentamista

Turussa ensimmäiset tietomallipohjaiset infrahankkeet toteutettiin vuonna 2015. Tulokset eivät olleet kovin rohkaisevia ja uusi toimintatapa törmäsi epäilysten muuriin. Horjuvien ensiaskeleiden jälkeen Turussa pyritään pääsemään uuteen vauhtiin. Johanna Akkanen toimii vastaavana rakennuttajana Turun kaupungilla, ja on mukana kehittämässä Turun kaupungin tietomallipohjaista osaamista. ”Vaikka viime vuoden Inframallinnuspäivien jälkeen on tapahtunut paljon edistystä, Turussa ollaan vielä tietomallipohjaisen tuotannon osalta alkutekijöissä verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkeihin”, hän kertoo.

Vuodesta 2018 lähtien Pääskyvuorenrinteen uusi asemakaava-alue on toiminut tietomallipohjaisen rakentamisen testikenttänä. Pääskyvuorenrinne on vanhaa kasarmialuetta, jonne rakennetaan katuja, vesihuoltoa, kiertoliittymä, pohjanvahvistuksia, kevennystä, hulevesialtaita ja silta. Alueelle muodostuu uusi kerrostaloalue. Näin monimuotoisessa kokonaisuudessa tietomallit pääsevät todelliseen testiin. Kohteen on suunnitellut Destia Oy. ”Tietomallipohjainen toimintatapa tehostaa valvontaa ja nopeuttaa asioiden sujumista. Kun kaikki tieto on yhteistä, katvekohtia suunnittelun ja toteutuksen välillä ei pääse syntymään” -Akkanen valaisee.

Turkuun on perustettu tietomalli-työryhmä edistämään uuden teknologian käyttöönottoa. Työryhmä pyrkii murtamaan ennakkoluuloja ja poistamaan pelkoja tuomalla esiin hyötyjä ja koordinoimalla koulutuksia. ”Uusien toimintamallien edessä yhteistyö ja asenne ovat avainasemassa”, Akkanen rohkaisee.

Turun kaupungin vastaava rakennuttaja Johanna Akkanen kertoi Novatronin inframallinnuspäivillä Maaliskuussa Turun tietomallipohjaisesta rakentamisesta.

Tuhansien tietomallien Tampere

Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen kertoi Inframallinnuspäivillä Tampereen infrarakentamisen kuulumiset. Kun kaupunki kasvaa arviolta 3000-4000 asukkaan vuosivauhtia, se asettaa vaatimuksia myös rakentamiselle. Kaupunkirakenne tiivistyy ja vaikka kyseessä olisi uudisrakentamishanke, tuotanto-olosuhteet saattavat muistuttaa korjausrakentamista, kun esimerkiksi vanhasta teollisuusalueesta tehdäänkin asuinalue.

Tampereella tietomallien hyödyntämistä testattiin Tietomallit ja koneohjaus katuhankkeissa -pilottiprojektissa vuonna 2010. Sittemmin Tampereella on tapahtunut paljon. Rantatunnelin ja Raitiotien kaltaiset megahankkeet yhdistettynä uusien asuinalueiden ja kokonaisten kaupunginosien rakentamiseen ovat näkyneet niin katukuvassa kuin kaupungin muuttuneessa siluetissa. ”Suurien ja haastavien hankkeiden toteutuksessa on hyödynnetty tietomallinnusta, mutta tulevaisuuden tavoitteena on ottaa tietomallit avuksi myös kunnossapidon johtamisessa.”

Kun kaikki hankkeeseen liittyvä tieto on koottu samaan tietokantaan, eri urakoiden ja työvaiheiden yhteensovittaminen helpottuu huomattavasti. Kasvulle ole nähtävissä loppua aivan lähivuosina, joten Tampereen kaupunki päätyi digitalisoimaan yleiskaavansa maankäytön suunnittelun tehostamiseksi. Työ valmistui alkuvuodesta 2019.

Muutamia haasteita hyvän tahtotilan tiellä

Novatronin BIM Specialist Jari Kainuvaara on työnsä puolesta päässyt tutustumaan laaja-alaisesti Suomen kuntien infrarakentamiseen. ”Kuntapuolella on tällä hetkellä niin sanotusti päällä hyvä pöhinä, mutta suurimman haasteen muodostavat erilaiset yhteensovitusongelmat koskien esimerkiksi nimikkeistöjä. Jos rakentajat käyttävät eri nimikkeistöjä kuin kunnossapito, yhtenäisen tietomallipohjaisen toimintatavan luominen törmää väistämättä seinään.”- Kainuvaara toteaa

Yleisesti ottaen kunnissa kaikkialla Suomessa kokeillaan rohkeasti uusia toimintatapoja ja otetaan käyttöön teknologian tuomia hyötyjä. ”On ollut hienoa huomata, että uuden toimintatavan murroksessa ei enää vedota teknologian huonoon toimivuuteen tai vastaaviin tekosyihin. Isoimmassa roolissa onnistumisissa on nimenomaan tahtotila, eli halutaanko asioita hallita digitaalisesti vai edelleen pöytälaatikkoon piilotetuilla papereilla?”

Yksi suuri haaste tietomallipohjaisen toimintatavan tiellä on resurssien puute pienemmissä kunnissa. Muutos vaatii aina ajallista ja rahallista panostusta, joita ei välttämättä ole aina irrottaa. ”Toivon, että tulevaisuudessa näemme kuntarajoja ylittäviä yhteistyöprojekteja, joissa erityisesti pienemmät kunnat yhdistävät ennakkoluulottomasti resurssinsa ja yhtenäistävät toimintatapoja. Rahaa säästyy ja lopputuotteen laatu paranee”, Kainuvaara tiivistää.