Destia Oy -Tie kohti tietomallipohjaista tuotantoa

maaliskuu 22, 2019

Novatronin maaliskuussa järjestämä Inframallinnuspäivät -seminaari käsitteli nimensä mukaisesti tietomallien hyödyntämistä infrarakentamisessa. Tietomallit ovat tulleet rakennusalalle jäädäkseen ja infrasektori on ohittamassa tietomallien käytössä talonrakennusalan, vaikka asetelma on ollut pitkään päinvastainen. Tampere-taloon kokoontuneet infra-alan ammattilaiset pääsivät seuraamaan esityksiä aihealueen eri kulmista. Kaksipäiväisen tapahtuman avauspäivänä luennoi muun muassa tietomallinnuksen professori Arto Kiviniemi sekä Destian tutkimus- ja kehitysjohtaja Pasi Nurminen.

Destia tietomallipohjaisen rakentamisen tienraivaajana

Destialla on tehty pitkäjänteisesti päämäärätietoista kehitystyötä tietomallipohjaisen tuotannon yleistymisen eteen. ”Tammikuussa 2007 käynnistynyt Karjaan läntisen ohitustien rakentaminen oli Suomen ensimmäinen ”automaatiotyömaaksi” kutsuttu hanke, jossa koko koneketju oli varustettu 3D-ohjausjärjestelmillä ja myös rakennussuunnittelu osana prosessia. Rakennustöiden aloittamista edelsi toimintamalliin keskittyvä kehitysvaihe, mutta myös jo 2000-luvun alussa aloitettu teknologiaan liittyvä tutkimus- ja kehitystyö”, Pasi Nurminen kertoo.

Destia Oy:n Pasi Nurminen oli yksi Inframallinnuspäivien luennoitsijoista.

Karjaan läntisen ohitustien rakentamisesta päätettiin tehdä pilottihanke. Laitetoimittajia pohdittaessa vaihtoehtoja oli useita, muun muassa norjalaisten ja ruotsalaisten käyttämät laitteet. Lopulta katseet kääntyivät Novatroniin. ”Kallistuimme kotimaisen laitetoimittajan puoleen, sillä uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja testattaessa on tärkeää, että ongelmatilanteissa apu löytyy läheltä. Nopeasti yhteistyö eteni siihen pisteeseen, ettei puhuttu enää pelkästä laitetoimituksesta vaan yhteistyö- ja kehityshankkeesta”, Nurminen muistelee.

Vaikka tiehankkeessa oltiin monessa kohtaa täysin uusien asioiden äärellä, tulokset olivat niin rohkaisevia, että uusia automaatiotyömaita käynnistyi ja yhtiössä käynnistettiin strateginen kehitysohjelma vuonna 2008. Tavoitteena oli saada tietomallien ja koneohjauksen hyödyntämisestä osa normaalia toimintatapaa vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen ei ollut mikään läpihuutojuttu, vaan se edellytti muun muassa mittavia laiteinvestointeja sekä täysin uudenlaisten työtehtävien kehittämistä ja koulutusta. ”Teknologian onnistunutta käyttöönottoa varten kehitimme automaatio-operaattorin roolin, johon koulutettiin yksitellen vankan mittaustaustan omaavia henkilöitä. Johdonmukaisen koulutustyön ansiosta operaattoriverkosto kasvoi pian 15 hengen kokoiseksi valtakunnalliseksi palveluorganisaatioksi. Vuoden 2010 loppuun mennessä Destialla oli kokemus jo yli 60 automaatiotyömaalta”.Nurminen jatkaa.

Pilottihankkeet kehitystyön keskiössä

Kehitystyö eteni koneiden varustelusta suunnitteluprosessin sekä työnjohdon työkalujen ja paremman tiedonhallinnan kehittämiseen; tavoitteena oli mallipohjainen tuotanto. Työnjohdon tablettitietokoneilta tietomallien käyttö laajeni monipuoliseen hyödyntämiseen, paikannuksen käyttöön sekä laadun ja aikataulun seurantaan. Lopulta voitiin puhua jo tietomallipohjaisesta tuotannosta, kun materiaali oli kaikkien työhön osallistuvien saatavilla ja teknologiaratkaisut mahdollistivat yhtenäiset toimintatavat. Lisäksi kehitettiin tiedon jäsentelytapa, jossa tuotannossa käytetyt tietomallit ovat osa urakan digitaalista luovutusaineistoa.

Destialla jokainen otettu kehitysaskel on tarkoittanut toiminnon testaamista käytännössä projekteilla pilotoimalla. Työkoneautomaation käytön tultua osaksi normaalia toimintaa, työnjohdon työkalujen ja tiedonhallinnan kehittämiseksi alkoi yhteistyö Infrakit-järjestelmän toteuttamiseksi. Mahdollistajana tälle oli Novatronin tarjoama ohjelmiston avoin rajapinta. Infrakit -järjestelmän perustavaa kehitystä tehtiin Vt 6 Lappeenrannan sekä Kt 51 Kirkkonummen moottoritiehankkeilla 2011-2013. Kokkola-Ylivieska -radalle urakoitu Riippa-Eskolan kaksoisraidehanke ja tilaajayhteistyö tarjosi tilaisuuden mallipohjaisen laadunvarmistuksen kehittämiseen alalla hyväksytyksi menetelmäksi 2014. Digitaalinen luovutusaineisto kehitettiin ja pilotoitiin Raumalla Luostarinkylän eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä 2016. Vuosien kokemuksemme useista eri prosessivaiheista on nykyisin kuvattu osaksi alan yhteisiä YIV-inframallivaatimuksia.

”Käyttöönotosta lähtien tietomallit ja koneohjaus ovat parantaneet sekä tuottavuutta että laatua. Saadusta palautteesta on käynyt myös ilmi se, että tietomallien ansiosta parantunut tiedon saatavuus on tehnyt koneenkuljettajienkin työstä mielekkäämpää. Tietomallien ansiosta tarjolla on informatiivinen yleiskuva, ei vain keppejä maastossa. Viestintä eri urakoitsijoiden välillä paranee, kun kaikilla on käytössään samat ajantasaiset tiedot”, Nurminen tiivistää.

Työkoneautomaation käyttö ja mallipohjainen työskentely on tullut osaksi normaalia toimintaa infratyömailla. Tämä kuva on Helsinki-Vantaan laajennukselta, jossa Destia on ollut tekemässä mm.konepaikkoja sekä terminaaliin liittyviä infratöitä.

Yhteispelissä parannettavaa

Liverpoolin yliopistosta asti Tampereelle matkannut professori Arto Kiviniemi toi Inframallinnuspäiville tietopaketin inframallinnuksen haasteista ja mahdollisuuksista. Kiviniemi johti vuosina 1997-2002 Tekesin “Vera – tietoverkottunut rakennusprosessi” -teknologiaohjelmaa, joka johti tietomallinnuksen varhaiseen käyttöönottoon Suomessa. Tietomallien läpimurtohetkenä voidaan pitää sitä, kun Senaatti-kiinteistöt julkaisi omat tietomallivaatimuksensa vuonna 2007.

Kansainvälisten tietomallistandardien puuttuessa Suomessa on ehditty vuosien varrella tehdä paljon kansallista kehitystyötä, mutta se on tapahtunut lähinnä toimialakohtaisesti. Tämän seurauksena esimerkiksi sähkö-, infra- ja talonrakennusalalla on ollut käytössä osittain toisistaan poikkeavia käytänteitä. Tietomallipohjaisen suunnittelun ja tuotannon yhtenäistämiseksi onkin laadittu parhaiksi todettujen käytäntöjen pohjalta Yleiset inframallivaatimukset -ohjeistus, jonka tuorein versio julkaistaan vuoden 2019 aikana.

Tietomallien kehitystyö ja käyttöönotto ovat Suomessa hyvällä tasolla ja pohjoismainen infrarakentaminen on usein ihailun kohteena. Aina on kuitenkin varaa parantaa. Tietomallien laajamittaisen hyödyntämisen suurimpana haasteena Kiviniemi näkee kansainvälisten standardien puuttumisen lisäksi osaajien puutteen. ”Koulutuksessa pullonkaulana on usein pätevien opettajien puute. Lisäksi koulutuksen tulisi perustua lähtökohtaisesti tietomallinnukseen, Kiviniemi toteaa.

Inframallinnuspäivien keynote speaker  Arto Kiviniemi korosti yhteistyön merkitystä tietomallipohjaisessa tuotannossa sekä sen kehitystyössä.

Ohjelmistokehityksen kärkimaana Suomella on kaikki edellytykset nousta tietomallipohjaisen tuotannon huippuosaajaksi. Sekä Kiviniemi että Nurminen painottivat yhteistyön merkitystä tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Kiviniemen mukaan Englannissa hallitus on vaatinut tietomallipohjaista toteutusta julkisissa rakennushankkeissa vuodesta 2016 lähtien. Vaikka käytännön tasolla kyseessä on enemmänkin suositus kuin varsinainen velvoite, on päätös vauhdittanut tietomallinnuksen hyödyntämistä saarivaltiossa huomattavasti.

”Infran omistajien pitäisi yhtenäistää tapojaan ja pyrkiä määrätietoisesti tietomallipohjaisen tuotannon tilaamiseen. Suomi on pieni maa, jonka pitäisi panostaa yhtenäisen digitaalisen infran rakentamiseen yhtenäisillä vaatimuksilla”, Nurminen päättää.

 

Jaa artikkeli:

Ota yhteyttä

  • Lomake tallentaa tietoja sivuston tietokantaan. Voit lukea kuinka käsittelemme tallennettuja tietoja tietosuojaselosteestamme.
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.