Suomen vanhin rataosuus kohtaa tietomallinnuksen

31 joulukuun, 2018

Pasila-Riihimäki väli on osa suomen pitkää rataverkostoa. Se on Suomen vanhin ja kaikkein vilkkain rataosuus junamäärissä mitattuna. Kyseisellä n. 70 kilometrin rataosuudella kulkevat paikallinen liikenne Helsingistä kohti Riihimäkeä ja Lahtea, kaukoliikenne Tamperetta ja Lahtea kohti sekä rahtiliikenne suomen etelärannikon satamista pohjoiseen päin.

Kasvaneiden liikennemäärien vuoksi rataosuus ei nykyisellään palvele niin kuin pitäisi, joka näkyy junaliikenteen myöhästymisillä sekä muilla teknisillä häiriöillä.

Pasila-Riihimäen välityskyvyn parantaminen ensimmäinen vaihe 2016-2020

Suomen liikenneviraston vetämässä hankkeessa rataosuuden parannustyöt suoritetaan kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä, menneillään olevassa vaiheessa keskitytään Pasila-Riihimäen välillä olevien asema-alueiden kehittämiseen. Vaihe sisältää Keravan, Järvenpään, Hyvinkään ja Riihimäen asemat. Lisäksi Kyrölä ja Purolan välille rakennetaan lisää raiteita, jotta rahti -ja henkilöliikenne voivat liikkua samanaikaisesti.

Ensimmäisen vaiheen valmistuessa häiriöherkkyys vähenee, liikennöintiin tulee joustovaraa ja junaliikenteen täsmällisyys paranee huomattavasti. Projektin kustannukset ovat noin 150 miljoonaa ja se työllistää 100 henkilöä.

Hankkeen kartta. (klikkaa kuvaa nähdäksesi kartan paremmin) Lähde: Liikennevirasto

Tietomallinnuksen hyödyntäminen.

Pasila-Riihimäki on mallipohjainen hanke, jossa jokaisen projektin vaihe on suunniteltu ja toteutettu tietomallipohjaista toimintaa hyödyntäen. Projektin vaiheilla tarkoitetaan esimerkiksi asema-aluetta tai tietyn rataosuuden parantamista.

Hankkeen suunnittelu -ja urakka asiakirjoissa on kirjoitettu mallipohjaiset vaatimukset, jotka perustuvat suomalaisiin inframallivaatimuksiin sekä avoimiin standardeihin. Koko hankkeen toiminta perustuu näihin vaatimuksiin, jonka tavoitteena on jatkuva mallipohjainen suunnittelu, mallipohjainen rakentaminen ja laadunvalvonta sekä tuottaa aineistoa kunnossapitoon.

Mallinnuksen tavoitteita hankkeessa ovat erityisesti:

• Ratkaisujen toimivuus ja yhteensovittaminen sekä työvaihesuunnittelu
• Lähtötietomallin, toteutusmallin ja toteumamallin hyödyntäminen seuraavassa vaiheessa, elinkaaren mukainen toiminta
• Yhdistelmämallin käyttäminen hankkeen aikana suunnitteluprosessin tukena
• Turvalaite- ja sähköratatekniikan sekä vaihteiden onnistunut mallintaminen
• Projektin tiedonjakamisen (sisäinen sekä ulkoinen) kehittäminen uusia tapoja hyödyntämällä, suunnitelmaratkaisujen kommentointi mallin avulla
• Mallipohjainen tuotanto ja laadunvalvonta

”Jokaisen projektin aikana olemme oppineet ja kehittäneet toimintatapojamme. Näiden avulla olemme kehittäneet hankintatapoja ja ohjeistuksia ja tutkineet uusia teknologioita sekä hyödyntäneet niitä hankkeen eri vaiheissa.” – Kertoo Novatronin tietomalliasiantuntija Teppo Rauhala. Teppo vastaa hankkeen tietomallinnuksen kehittämisestä.

Merkittävimmät kehityskohteet hankkeella ovat olleet:

• Hankinnan kehittyminen, hankinta-asiakirjat, vaatimukset ja ohjeet
• Yhteistyöalusta – yhdistelmämallin hyödyntäminen, joka on parantanut kommunikaatiota, vaihtoehtojen vertailuja, yhteensovitusta sekä laatua yleisesti.
• Mallipohjainen työvaihesuunnittelu, joka esimerkiksi Riihimäen ratapihalla vähensi noin puolella työvaiheiden määrää.
• Mallipohjainen tuotanto ja laadunvalvonta on parantanut rakentamisen laatua sekä muodostanut läpinäkyvän prosessin kaikille osapuolille.
• Hankkeen aineisto on koottu tietomallipalvelimelle, ja sitä voidaan hyödyntää seuraavissa vaiheissa.
• Eri tekniikkalajien mallipohjainen suunnittelu, mm. turvaraide -ja sähköratatekniikka.
• Vantaanjoen ratasillan mallipohjainen kilpailuttaminen – tämä on ensimmäinen laatuaan suomessa.

Mitä hyötyjä tietomallinnus on ykkösvaiheessa tuonut?

Tämän hetkisen arvion mukaan säästöjä alkuperäisestä budjetista on kertynyt noin 20%. Tämä säästö on saavutettu tehokkaalla mallintamisen hyödyntämisellä, joista suurimmat hyödyt ovat tulleet vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailusta, työvaiheistuksista, yhteensovituksista, paremmasta kommunikaatiosta sekä nopeammasta läpimenoajasta.  Säästöjen lisäksi työnlaatu on parantunut kaikissa vaiheissa ja uuden teknologian hyödyntämistä on tutkittu mm. rakentamisessa.  Esimerkkinä on mallipohjaisen jyrän hyödyntäminen geometristen mittojen ja tiiveyden ja kantavuuden seurannassa.

Hanke auditointiin myös kansainvälisen auditoijan toimesta, joka analysoi tietomallinnuksen hyödyt ykkösvaiheesta: ”Päätös hyödyntää täysin tietomallinnusta suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa on ollut menestys. Projekti on saavuttanut tietomallinnuksen avulla kymmenien miljoonien säästöt, sekä tuottavuus että työn laatu paranivat selkeästi.” Seuraavaksi askeleeksi auditoija suositteli hankkeen toimintatavan hyödyntäminen kansallisesti.

Miten voit itse hyödyntää tietomallinnusta tulevaisuuden suomen rakentamisessa? Pasila-Riihimäki -hanke esitellään Novatronin Inframallinnuspäivillä 12.-13.3.2019. Ilmoittaudu mukaan, niin pääset kuulemaan parhaista tietomallinnuksen keinoista ja työkaluista.