Blogi: Tampereen ratikkatyömaa – Enemmän mallia, vähemmän tikkua

21 marraskuun, 2017

Kevään korvilla, auringon paistaessa suomalaisiin koteihin, Tampereen katukuvaan tulivat aidatut alueet työkoneiden ja työmiesten kera. Tämä johtui Tampereen raitiotiehankkeesta, joka käynnistyi helmikuun alkupuolella maansiirtotöillä ja maanalaisten putkien ja johtojen siirtämisellä pois ratikkalinjojen alta.

VR Trackin mittaajalle Teppo Viinikalle ratikkatyömaa on ainutlaatuinen. Raitiotie rakennetaan suurimmaksi osaksi tietomallintamista ja älykästä koneohjausta hyödyntäen ilman perinteisiä mittatikkuja tai karttojen pyörittämistä. Ainoastaan Tampereen keskustassa pääpaino on perinteissä mittauksessa, mutta sielläkin koneohjausta hyödynnetään siltä osin, kun satelliittikuuluvuutta on kaivinkoneilla saatavilla.
Teppo Viinikka on yksi ratikkatyömaan mittaajista: vastuullaan hankkeen työkoneautomaation tukitehtävät sekä kolmoslohkon vastaavat mittaukset, joka ulottuu Tampereen Hervannasta Kalevan Prisman kulmalle asti. Lisäksi hän toimii Infrakit -pilvipalvelun pääkäyttäjänä projektin hallinnassa.
Ennen Tampereelle siirtymistä Tepolle oli kertynyt työkokemusta rakennusmittauksista kymmenen vuoden ajalta, mutta itse koneohjausjärjestelmistä vain hiukan. Tampereen ratikkatyömaa on ensimmäinen hanke, jossa hän on päässyt täysipäiväisesti käyttämään kyseisiä järjestelmiä. Kahdeksan kuukauden aikana järjestelmästä on tullut kuin oikea käsi, koska kaikissa työmaan vaiheissa suunnittelusta toteutukseen on hyödynnetty tietomallintamista.

”Tietomallintaminen on muuttanut mittaajan työnkuvaa radikaalisesti, aika ei mene maastossa vaan dataa käsitellessä toimistossa”. – Mittaaja Teppo Viinikka, VR Track

Kolmoislohko, jossa Viinikka parhaillaan työskentelee, on pituudeltaan noin neljä kilometriä sisältäen seitsemän uutta siltaa, neljä vanhaa joita muokataan raitiotielle sopivaksi, seitsemän uutta tukimuuria sekä vilkkaasti liikennöidyn Hervannan valtaväylän. Lohkolla käytetään pyöräkuormaajia sekä tela- ja pyöräalustaisia kaivinkoneita. Lohkolla työskentelevistä kaivinkoneista neljä on varusteltu Novatronin Xsite® PRO 3D koneohjausjärjestelmillä.

Tietomallit, pilvipalvelu ja koneohjaus

Ratikkahankkeessa suunnittelijan laatimat toteutusmallit viedään projektipankkiin, josta mittaushenkilöstö ottaa aineistot tarkastukseen. Tarkastuksen jälkeen aineistot siirretään Infrakit -pilvipalveluun, joka synkronoi aineiston automaattisesti Novatronin koneohjausjärjestelmään. Kolmoislohkossa mallitiedostoja oli yhteensä yli 200 sekä kymmeniä taustakartta -ja oheisaineistoja, joita varten Infrakitiin luotiin hankkeen alussa selkeä kansiorakenne Novatronin tietomalliasiantuntijoiden avustuksella. Tällä tavalla suunnitelmat oli helposti löydettävissä jokaisella työmaan toimijalla konekuskeista työmaan johtoon. Jos koneohjausmalleihin tulee muutoksia, mittaaja siirtää päivitetyn mallin Infrakit-pilvipalveluun, josta se välittyy reaaliaikaisesti Novatronin koneohjausjärjestelmiin, eikä turhia odotusaikoja synny.

Ratikkatyömaan kolmoslahkolla käytetään pyöräkuormaajia sekä tela- ja pyöräalustaisia kaivinkoneita. Kaivinkoneista neljä on varusteltu Novatronin Xsite® PRO 3D koneohjausjärjestelmillä.

Novatron mukana tukemassa

Jo hankkeen alkutaipaleelta lähtien Novatron on ollut tukemassa ratikkatyömaan etenemistä. Koska kyseessä on pilottihanke, monia asioita on lähdetty luomaan tyhjästä; kuten mittausohjeet ja Infrakitin kansiorakenteet. Lisäksi käyttöön on tullut uusia ohjelmistoja. Näissä kaikissa suurena apuna ovat olleet Novatronin tietomalliasiantuntijat sekä 3D -koneohjausjärjestelmät.
Hankkeen alussa Novatronin tietomalliasiantuntijat antoivat työmaan toimijoille mallinnuskoulutusta. Hankkeen edetessä he ovat opastaneet myös urakan lopussa tilaajalle luovutettavan aineiston määrittelyissä. Asiantuntijapalveluiden ja koneohjausjärjestelmien lisäksi hankkeella on hyödynnetty Xsite® PAD-sovellusta, jolla mm. mittaajat pystyvät seuraamaan työmaan etenemistä reaaliajassa sekä mittaamaan kontrollipisteitä kuskeille.” Xsite® PAD on helpoin tapa tarkastaa suunnitelmien yhteensopivuuden konekuskin näytön kanssa, sillä mittaajalla on samat näkymät käytössään kuin konekuskilla koneessansa” – Viinikka kommentoi. ”Xsite pad on osittain myös monipuolisempi, sekä nopeampi mittalaite kuin suurien mittalaitevalmistajien tarjoamat laitteet ja onkin siksi saavuttanut hankkeella suurta suosiota”.

Yhdeksi isoimmaksi eduksi Viinikka nostaa Novatronin koneohjausjärjestelmien helppokäyttöisyyden: ”Sinulla on yksi ruutu missä käsittelet datan, saat paljon infoa yhdellä vilkaisulla ja pystyt tekemään monta asiaa yhtä aikaa. Koko ketju pysyy kasassa”

Yhdeksi isoimmaksi Novatronin koneohjausjärjestelmien eduksi Viinikka nostaa helppokäyttöisyyden: ”Sinulla on yksi ruutu missä käsittelet datan, saat paljon infoa yhdellä vilkaisulla ja pystyt tekemään monta asiaa yhtä aikaa. Koko ketju pysyy kasassa”. – hän toteaa. Lisäksi hän nostaa hattua Novatronin etätuelle, josta avun saa heti. ”Etenkin projektin startatessa etätukeen tuli soiteltua, kun muisteltiin, miten mikin asia järjestelmässä toimii”. ”Kaikki kysymykset ovat ratkenneet ja jätkistä huokuu, kuinka paljon työstänsä tykkäävät, heidän apu on välitöntä” – Viinikka jatkaa. Hankkeen alkuvaiheessa koneenkuljettajat osallistuivat järjestelmäkoulutukseen Novatronin koulutustiloissa Pirkkalassa.
Viinikalta kysyttäessä Novatronin 3D järjestelmän tuomia hyötyjä itse ratikkatyömaalle, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä ”tehokkaampaa, tarkempaa ja nopeampaa”. Ilman mallintamista työmaa pitkittyisi ja suunnitelmien yhteensopivuus olisi vajavaisempaa, niissä tapahtuisi yhteentörmäyksiä ja konekuskien odotusajat venyisivät poikkeuksien ilmentyessä. Novatronin järjestelmät vapauttavat aikaa mittaajilla muihin tehtäviin työmaalla ja antavat tarkasti tietoa kuljettajille suunnitelmista ja tulevasta. Sekä koneenkuljettajat että mittaajat pystyvät tekemään tarvittaessa lisämittauksia suunnittelua varten esimerkiksi maan alta löytyneistä poikkeavista rakenteista. Dataa liikkuu jatkuvasti suunnittelijalta työmaalle, sekä työmaalta takaisin suunnittelijan käyttöön – hän jatkaa.
Viinikan työnsarka jatkuu aina vuoteen 2021, kun ratikkahankkeen ensimmäinen osa valmistuu.

”Koneohjatun työmaan eteneminen näkyy reaaliajassa mittaajalle, toteumapisteitä tulee eri kaliiperilla ja poikkeuksien ilmentyessä niihin pystytään reagoimaan nopeasti”. Teppo Viinikka (oik.) toteaa.